Maailma on silta- älä rakenna sille taloasi

Updated: Aug 1


Annetaan luonnon kukoistaa tuleville sukupolville

Tarina kertoo 1600 luvun intialaisesta moguli hallitsija Akbarista, joka rakensi kaupungin hienolla elämänfilosofialla. Sen ydinajatus oli, että maailma on silta. Kulje sen yli; ”Älä rakenna taloja sen yli. Se joka toivoo tuntia, voisi yhtä hyvin toivoa ikuisuutta. Maailma kestää vain tunnin. Käytä se rukoukseen, koska loppu on näkymättömissä.”

Tarina kuvastaa suuntaa, mitä kohti meidän pitäisi mennä. Henkinen on tärkein asia ja se on länsimaissa unohdettu ja aliarvostettu. Henkiset- sekä luontoarvot pitäisi tuoda uuteen arvoonsa. Voimme toivoa ikuisuutta, mutta tyydymme tuntiin. Läsnäoleva elämä, tässä ja nyt tarjoaa ikuisuuden. Menemme kuitenkin lyhytnäköisesti mielihyvä edellä elämyksiä tavoitellen, halusta toiseen ja lauman ohjaamana.

Voiko nykyisellä yhteiskuntamallilla jatkaa? Mitkä ovat arvot? Mitä ovat omat arvosi? Asiat tapahtuvat liian hitaasti.

Suojele ja varjele

Syömme kuormasta lastemme leipää. Meidän pitää suojella ja varjella. Saimme paratiisin, mutta hukkasimme sen. Jos tämä sukupolvi kuvittelee, että viemme täältä jotain mukanamme tai petaamme seuraaville sukupolville, se on harhaluulo. Samalla kun ahnehdimme yltäkylläisyydessämme yhä lisää itsellemme, riistämme luontoa ja syömme oman edun tavoittelussa ja lyhytnäköisyydessämme leivän omilta tulevilta sukupolvilta. Olen neljän lapsen äitinä ja luontoa rakastavana naisena huolissani luonnosta ja siitä henkisestä pahoinvoinnista, mitä näen ja koen ympärilläni. En halua enkä pysty sulkemaan silmiäni siltä. En väitä olevani parempi, mutta ainakin katson totuutta silmiin rehellisesti ja puhun asioista niiden oikeilla nimillä, teen osaamiani omia korjausliikkeitä mahdollisimman paljon ja avaan silmäni ympäröivälle totuudelle. Vaikka pelkään, menen pelkoani kohti.

Miksi nuoremme eläköityvät alle kolmikymppisinä? Eläketilastot ovat hälyttäviä. Nuoria eläkeläisiä on yhä enemmän. Täyden kansaneläkkeen saajien määrä on lisääntynyt selvästi nuorissa ikäryhmissä. 16-39 vuotiaiden saajien määrä kasvoi kymmenessä vuodessa viidenneksen. Vuonna 2017 heitä oli 26 000. Vertailun vuoksi 70 vuotta täyttäneitä kansaneläkkeen saajia oli 2017 lopussa enää 13 400. (Talouselämä 17.11.2018 Nuorten eläkeläisten määrä kasvoi- ”Kansaneläke alkaa olla vanhentunut termi”. Miksi masennuslääkkeiden myyntimäärät ovat nousseet valtavasti viimeisen 20 vuoden aikana? Mikä on pahin mitä voi tapahtua? Se, että en tee mitään!

Ihmiskunnan motiivit ja arvot uusiksi

Luonto ja henkinen tasapaino pitäisi tuoda ohjaaviksi motiiveiksi. Tällä hetkellä globaalia yhteiskuntaa vie eteenpäin motiivit, jotka perustuvat rahan, vallan, tehokkuuden ja teknolologisten innovaatioiden yliarvostamisen äärelle- valitettavasti kaikki tämä luonnon ja lyhytnäköisyyden kustannuksella. Humaanisuus ja inhimillisyys vähenevät ja yhteisöllisyys Suomessakin on enää eksoottinen jäänne entisestä.

Ihmisen turvallisuushakuisuus saa meidät tuhoamaan itse itsemme. Keräämme ja hamstraamme materiaa ja valtaa, jotta muka säilymme. Kyse on alkukantaisesta pelosta. Se mikä on tuntematonta, aiheuttaa pelkoa. Meidän pitää löytää yhteys aitoihin asioihin uudelleen. Puhun suuresti luontoyhteyden puolesta. Meillä jokaisella on oma kokemuksemme luontoyhteydestä. Jos ihminen aikoo säilyä ja henkisesti kehittyä, hänen pitää irrottautua pelosta ja katsoa totuutta silmiin, kohdata omat pelkonsa ja uskaltaa kohdata rehellisesti sisimpänsä.

Antiikin Kreikan aikoina viisaat vanhukset olivat elämää nähneitä. Näillä viisailla vanhukset oli elämänkokemusta ja malttia viedä viisasta henkistä elämänkatsomusta eteenpäin. Hallitsijan, joka hallitsee, pitäisi omata viisautta, jossa suojellaan luontoa ja katsotaan tulevaisuuteen. Useat aikuiset vallanpitäjät ovat nykyisin aikuisia laumassa määkiviä lampaita tai aikuiseksi kasvaneita pikkulapsia, jotka ovat omien viettiensä ja lauman johdateltavana, ilman omia ajatuksia tai parempaa tietoa. Päättävällä elimellä pitäisi olla korkeampi ja parempi tieto. Luonnon suojelu ja varjelu pitää toteutua pitkäjänteisenä ja osana arvomaailmaa. Havahdumme vasta kun on liian myöhäistä, jos sittenkään.

Nuoret- tulevaisuuden johtajat

”Nuoret ovat havahtuneet tulevaisuutensa suhteen. Ruotsissa on nostettu keulakuvaksi ja kansainvälisen luonnonsuojelun supertähdeksi 16 vuotias nuori Greta Thunberg. Tämä vakava ja ujo nuori aloitti koululakkonsa protestina ilmastonmuutosta ehkäisevien toimenpiteiden hitaudelle ja jatkuvalle vitkastelulle. Yhdysvaltalainen Time aikakauslehti sanoo Thunbergin olevan uuden sukupolven johtajia. Nuoret kokevat joutuvansa osoittamaan mieltään ja potkimaan eloa vitkasteleviin ja turhanpäiväisyyksiin keskittyviin vanhempiin sukupolviin, jotka enemmänkin tuhoavat kotiplaneettaa kuin aktiivisesti pyrkivät pelastamaan sitä mitä ehkä pelastettavissa on. Nuorten epätoivoa pakoilevien aikuisten väitteet lintsaamisesta saattavat johtua siitä, että lintsaaminen on samaisia aikuisia lähellä: nämä ilmastokriisin kiistäjät lintsaavat itse.”- Ilmastolakko jatkuu, Iida Simes 5/2019 Voima.fi

Tutkimuksen mukaan vastuullisuus on peräti tärkein sijoituskriteeri 18-25 vuotiaille. Ilmastonmuutos kannattaa ottaa huomioon sijoituspäätöksiä tehtäessä. Sijoittaja voi vähentää riskejä ja yltää parempiin tuottoihin." kertoo Nordean teettämä kyselytutkimus -Ilmastonmuutos Taloustaito 1/19.

Monimuotoinen luonto katoamassa- ihminen sen myötä myös

Erityisesti nuoria puhuttaa eläin- ja kasvilajien katoaminen alati kiihtyvään tahtiin, sillä uusimman YK:n raportin mukaan nykymenon jatkuessa, yli kolmannes maapallon luonnosta on tuhoutunut vuoteen 2050 mennessä. Rahan valta ja tuotannollis-taloudellisen- teknillisen ajattelun kautta eteneminen vie ihmiset kohti omaa tuhoaan. Ihmisen fiksuus osoittautuu suureksi hulluudeksi.

Ihmisen elinikä on maksimiltaan sata vuotta. Luonnon syklit, kuten suon elinkaari on jopa kymmeniätuhansia vuosia vanha. Monimuotoinen luonto kärsii, ilmaston kasvihuoneilmiö kiihtyy ja ihminen kukistuu omaan näppäryyteensä, samaan aikaan kuin ratkaisut on mietitty lyhyellä aikajänteellä ja väärillä motiiveilla, raha ja teknologia edellä, luonnonsuojelu sivuuttaen.

Luonnon kunnioitus lähtee perinteisesti siitä, että kalastajat ja metsästäjät ottivat luonnosta vain tarvitsemansa ja olivat kohtuullisia luonnon suhteen. Luontoa kiitettiin antimistaan kaatamalla luonnolle ensimmäinen kupillinen kahvia tai muuta juomaa. Kalastajat päästivät ylimääräistä kalat veteen ja ottivat vain sen mitä tarve vaati. Samoin metsästäjät. Kun luonto antaa omastaan, ei meidän ihmisten pidä käyttää sitä väärin ja olla kohtuuttomia riistäjiä.

Avaa silmät luonnon kauneudelle

Havahdumme elämässämme ja tunteissamme hetkissä, jotka ovat elämää suurempia. Se liittyvät yksinkertaisiin elämän alkukantaisiin asioihin kuten kaunis mielimaisema, havahduttava luonnonilmiö, syntymä, luontoyhteyden kokemus, esteettisen kauneuden elämys kuten taide, runous, musiikki, rakkaus. Näitä aitoja, alkuperäisiä asioita voimme suojella ja varjella kuin kallista aarretta. Kauneusmotiivin kautta ihmisen tunne-elämä on kautta aikojen saavuttanut merkittäviä asioissa taiteessa, runoudessa, musiikin saralla. Tunnemuistojen kautta kehomuistimme muistaa tärkeät ja rakkaat asiat vielä kuolinvuoteella. Jotkin asiat eivät menetä merkitystään ikinä, vaikka niin moni asia täällä on turhaa ja merkityksetöntä.

Vaalikaamme arvokkaita asioita, kuten luonnon monimuotoisuutta, eläin – ja kasvilajeja, puhtaita vesistöjä, ilmakehää ilmaston muutokselta. Luonto on uhanalainen ja ihmisen on tehtävä kaikki sen säilyttämisen eteen. Luonto ei tarvitse meitä kuin suojelemaan ja varjelemaan. Me tarvitsemme äitimaata, jotta jäämme henkiin. Kun suojelemme monimuotoista luontoa koko ekosysteemiä, esimerkiksi kukkia sekä pölyttäjiä säilymään, suojelemme samalla ihmiskuntaa ja huomioimme tulevien sukupolvien elinmahdollisuuden.

” Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne. He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia. He tulevat kauttanne, mutta eivät teistä itsestänne. Ja vaikka he asuvat luonanne, eivät he sittenkään kuulu teille.

Antakaa heille teidän rakkautenne, mutta älkää ajatuksianne. Sillä heillä on omat ajatuksensa. Voitte hoivata heidän ruumistaan vaan ette heidän sielujaan. Sillä heidän sielunsa asuvat huomenkoiton asunnossa, minne te ette voi mennä, ette edes unelmissanne. Te voitte yrittää tulla heidän kaltaisikseen, mutta älkää yrittäkö tehdä heitä itsenne kaltaisiksi. Sillä elämä ei mene taaksepäin eikä viivy menneessä päivässä. Te olette jousia, joista lapsenne singotaan elävinä nuolina. Jousimies näkee matkan pään loppumattomalla polulla ja Hän taivuttaa teidät voimallaan, jotta hänen nuolensa sinkoaisivat kauas ja nopeasti. Taivu Jousimiehen käsissä ilomielin. Sillä samoin kuin Hän rakastaa nuolia, jotka lentävät, Hän rakastaa myös jousta, joka on järkkymätön.”” – ote Kahlil Gibranin Profeetta-Profeetan puutarha kokoelmasta.