Löydä sisäinen rauha kiireen keskellä universaalin rakkauden yhteisössä

 

Miten löytää sisäinen rauha kiireen keskellä?

Pääsin oman elämäni alkujuurille vietettyäni viikon Viivi Kojon vieraana hänen perustamassaan kommuunissa Kuusamossa. Siellä elin yhteisön pelisäännöillä ja minimoin tietoisesti kännykän käytön ja ärsykemaailman äänet. Nautin ja tiedostin hiljaisuuden ja luonnon voiman ja läsnäolon koko ajan.

Lopultakin ihminen voi saavuttaa rauhan ja sisäisen harmonian palaamalla alkujuurille, perusasioiden äärelle. Kestävän elämä ja onnellisuus lähtee perusasioista. Vähemmän on enemmän. Sinäkin voit päästä tähän tilaan parhaiten oman kokeman kautta.

Viivin rakentamassa Mentaalisen hyvinvoinnin huvikumpu yhteisössä on tällä hetkellä yhdeksän eri ikäisistä nuorista aikuisista ja lapsista koostuva ryhmä. He ovat rohkeasti lähteneet keskelle metsää asumaan kommuuniin, koska kokevat löytävänsä sieltä jotain mitä eivät kaupungissa asuessaan tavoittaneet. Tärkeää Kuusamon yhteisössä on se, että siellä ei ohiteta kenenkään yhteisön jäsenen tunteita, vaan jokainen kohdataan yksilönä ja omaa persoonaa kunnioittaen. Lasten tarpeita ei kukaan yhteisössä ohita vaan pysähdytään kuuntelemaan pieninkin asia mitä lapsella on sydämellä. Lapsia halitaan ja pidetään sylissä, tunteita näytetään avoimesti ja ne myös selitetään. Aikuiset ja lapset oppivat tunnetaitoja toisiltaan. Usein lapset ovat suurimpia opettajiamme tunnetaidoissa.

Yhdessä pohditaan käytösmalleja ja kyseenalaistetaan lapsuuden leimat ja epäterveet tai vääristyneet ihmistä alentavat käytösmallit. Ihmisiä kannustetaan oman potentiaalien ja vahvuuksiensa äärelle. Asioita ei lakaista maton alle. Oman kokeman kautta hiljaisuus antaa tilaa ajatuksille ja luovuudelle. Yhteisön resurssit ja potentiaali tulee hyödynnettyä erilaiseen tekemiseen. Jokaisen unelmat, haaveet ja osaamispotentiaali selvitetään. Kunkin ideoita kuunnellaan, kirjataan muistiin ja niistä jalostetaan jatkoa varten tuottavaa tekemistä.

 

Ihmisen luontaiset rytmit kuten lepo, ravinto säännöllisesti ja yhdessä, yhteisön ihmisten kanssa keskustelu ja työnteko sekä luonnossa liikkuminen toivat luontaisen rytmin viikkoon. Sen koin Kuusamossa Viivin perustamassa yhteisössä. Viivi on visioinut toimintaa vuosia ja selvittänyt ja mallintanut vahvojen tunnetaitojensa sekä elämän rankkojenkin kokemuksen perusteella hyvän elämän välttämättömiä aineksia. Viivi Kojo on alle kolmekymppinen, hersyvänauruinen, elämäniloinen nainen, joka on lähtenyt  perustamaan unelmaansa ja visioonsa luottaen Mentaalisen hyvinvoinnin huvikummun. Se tuo ihmisen ulottuville elämänmallin,  joka tuo henkistä hyvinvointia ihmiselle.

Viivin opit kestävän elämän mallinnuksesta perustuvat hänen omaan sisäiseen tietoisuuteensa siitä, mikä tuo ihmiselle rakkauden tilan, jossa kaikki on mahdollista. Tätä oman mallin kokeman kautta saatua sisäistä rauhaa ja rakkautta hän ammentaa yhteisössä ympärilleen.

Viivin läsnäolo itsessään on tullut itsekurin kautta. Hän on itse kestävän elämän mallintamisen keulakuva. Ihmisen on poistuttava epäterveistä addiktiomalleista kuten ruutujen jatkuva käyttö, valvominen, epäterveet riippuvuudet ja negatiivisten asioiden vatvominen. Sen sijaan tilalle voi opetella ja mallintaa säännölliset elintavat ja ottaa luonnosta voimaa ja viisautta. Tunnetaidot ja positiivisen elämän opit ovat jokaisen opittavissa. Viivi on ihminen, jonka seurassa on hyvä olla. Niin lapset kuin aikuiset janoavat lisää Viivin rakkauden, halaamisen tunteiden sekä nauramisen tuomaa elämäniloa.

 

Yhteisön perusasia on, että ihmisillä on laadukas elämä jolloin perustarpeet tulevat huomioiduksi ja eri ikäisten ihmisten tekemiset rytmitettyä työn lomaan ja tekemisiin työnjaon lomassa. Jokaisen henkilökohtaiset vahvuudet ja persoona huomioidaan. Siksi on olennaisen tärkeää, että aluksi yhteisössä keskitytään aluksi tuntemaan toisensa ja luomaan hyvät henkilösuhteet. Tunneasioiden käsittely ja kertominen ovat olennaisia. Jos ei tiedä toisen odotuksia ja motiiveja ja ajatusmaailmaa, on hyvin vaikea ymmärtää ihmistä. Jokaisen persoonan ymmärtäminen ja vuorovaikutus ja positiivinen ja eteenpäin vievä, ihmisenä kasvua tukeva viestintä on yhteisön olemassaololle tärkeää. Jos ihmissuhteet tökkivät, vastuuta ei oteta ja kaaosta syntyy. Yhteisössä huolehditaan asiat tärkeysjärjestyksessä. Kun pienten lasten perusasiat ja rakastaminen ovat kunnossa, muutkin voivat keskittyä tekemiseen. Sen takia yhteisössä halataan, puuhataan ja kannustetaan luovaan toimintaan. Lapsia opetetaan näyttämään kaikki tunteensa. Heitä opetetaan omatoimisuuteen ja ottamaan vastuuta sekä kertomaan tunteista ja tarpeista. Kaikilla on suora kommunikointi toisilleen ilman välikäsiä. Palaute annetaan suoraan, heti ja rakentavasti. Palautteesta keskustellaan ja ihminen hyväksytään ja häntä kannustetaan nostamaan ”kissa pöydälle” ja tuulettamaan negaatiot pois ajatuksista heti kun niitä syntyy.  Yhteisössä on myös aikuisten välillä avointa keskustelua niin ihmisten tunnetiloista, elämän kokemuksista kuin yhteiskunnallisista asioista. Kukin jakaa tunteita ja ajatuksia juuri sen verran kuin itselle on luontaista. Avoimuus ja toisen kunnioittaminen ovat asioita, jotka tiedostetaan. Tunteiden käsittely ja niistä puhuminen ilman sukupuolirooleja tai ikään liittyvää rajoitetta tapahtuu yhteisössä luontevasti eri ihmisten välillä.  Yhteisö on ikään kuin ”uuden ajan yritys”, jossa reagoidaan muutokseen sekä ihmisten toiminnassa, että toimintaympäristössä. Tarkoitus on lähteä mallintamaan hyvän elämän mallia, josta saadaan malli monien epäkohtien korjaamiseen yhteiskunnassa.

 

 

Verkostoituminen etenkin pohjoisen Suomen olosuhteissa on välttämätöntä yhteisön säilymiselle. Kyläläiset tekevät palveluiden ja tavaroiden vaihdantaa. Ilman tätä moni asia tulisi huomattavasti kalliimmaksi. Muualta yhteisön pystyyn laittaneet uudet kyläläiset otetaan hyvin vastaan ja heidän onnistumistaan kyläyhteisössä tuetaan monin tavoin. Maaseudulta löytyy yhteishenkeä. Hyvään vastataan hyvällä. Yhteisöllä on näin ollen merkitystä myös laajemmin ja universaalisesti, koska se toimii rakkauden taajuudella.

Yhteisössä on tällä hetkellä nuoria ihmisiä ja lapsia ja heillä on kaikilla vankka usko tulevaisuuteen ja luottamus, että oma aktiivinen tekeminen tuo elannon. Viivi Kojo on ihailtava nuori nainen, jolle suon menestystä tällä hyvän ja kestävän elämän mallintamisen tiellä. Tutkitusti ihmisen ärsykemaailma on kasvanut monin verroin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mitä ärsykemaailma tekee ihmisen aivoille? Tähän voisi vastata aivotutkija Mona Moisala. Lukuisat tutkimukset antavat viitteitä, että asia on syytä ottaa vakavasti.

 

Olen nyt itse havainnoinut sekä luonnon voimauttavaa vaikutusta, hiljaisuutta ja virtuaali- ja ärsykemaailmasta pidättäytymisen kokemaa. Olen yhteisössä havainnoinut tunneympäristöä, joka on empaattinen ja hyväksyvä kaikille jäsenilleen ja ihmiset saavat olla hyväksyttyjä omana itsenään. Se on valtavan iso juttu ja kuitenkin hukassa täällä Suomessa.

 

Ihmiset voivat palata alkujuurille ja kokea luonnon ja hiljaisuuden vaikutuksen sekä perusasioiden korjaamisen vaikutukset. Hyvinvoinnin perusasiat eli lepo, ravinto ja liikkuminen luonnossa sekä hyvä ja avoin tunneilmastoja kommunikointi ihmisten välillä luovat ihmisen elämän hyvät ainekset.

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload