Aistin tunteet hyvin voimakkaasti, kehollisina reaktioina. Muistan ravisuttavat tunteet  kehollisina tunnemuistijälkinä niin koulukiusattuna olosta ekaluokkalaisena, kuin jännityksen ja ujouden musertavat tunteet seitsemännen luokan esityksestä. Muistan loputtoman surullisen päivän ja maailmantuskan, kun nuorena lukiolaisena kuulin John Lennonin murhasta eräänä kouluaamuna. Olen surrut luonnon kasvihuoneilmiötä ja sen vaikutuksia luonnon kiertokululle jo hyvin nuorena.  Keholliset reaktiot ovat ilmentyneet itselläni melankoliana, surumielisyytenä, hengityksen ahdistuneisuutena ja paineen tunteena.

 

Olen vahvojen tunteiden nainen ja alkanut yhä enemmän arvostaa näitä tunteitani.  Herkistyneet aistini näkevät ilon ja kauneuden pienissä asioissa luonnossa ja ympärilläni. Mitä paremmin tunnen itseni ja hyväksyn itseni omana ainutlaatuisena ihmisenä, sen enemmän arvostan elämää, ympäristöä. Sitä vastuullisempi olen myös ympäristölleni.

 

Herkkyys on aina ollut voimavarani, vaikka sitä en aina ole ymmärtänyt. Jo lapsena rakastin hiljaisia luontopolkuja, vailla melua tai ärsykkeitä. Rentous ja luovuus kulkevat käsi kädessä. Hiljaisuus rauhoitti ja rentoutti luovaa mieltäni. Silloin en vielä tiennyt olevani erityisherkkä ihminen. Vetäydyin omiin oloihini kirjoittelemaan tarinoita, piirtelemään, liimaamaan postimerkkejä tai lukemaan. Erityisesti rakastin kauniissa hiljaisessa metsässä kuljeksimista. Aistielämykset niin runouteen, kauneuteen, tuoksuihin kuin luonnon yksityiskohtiin kuten pehmeään sammaleeseen ja lintujen tarkkailuun hivelevät tuntojani. Uteliaisuuteni ihmismieleen ja luontoon ovat aina olleet vahvoja.

 

Tiedän olevani minä, sopivasti ”erilainen”, paras omana itsenäni.

 

 

”Tunneasioissa olemme lukutaidottomien tasolla. Meille on opetettu kaikenlaista piin neliöjuuresta ja hitto ties mistä, muttei sanaakaan sielusta. Me olemme pohjattoman tietämättömiä sekä itsestämme, että muista.” - Ingmar Bergman

 

 

 

Herkkyys ja sydämen kuuntelu voimavarana

 

Miten minusta, pienenä ekaluokkalaisena koulukiusatusta ja ujosta nuoresta naisesta tuli vanhemmiten herkkyydessään vahva ja voimakastahtoinen, itseensä luottava ihminen?

 

"Tunneäly alkaa muodostua jo heti syntymästä lähtien ja kehitys jatkuu koko lapsuuden ajan. Tunne-elämän kehitykseen vaikuttavat tiedollisen ajattelun muutokset, sekä aivojen ja kehon biologinen kypsyminen. Tunneälyn kehittäminen lähtee elämyksellisestä osaamisesta, eli kaikissa tilanteissa, kun havainnoimme, arvoimme tai ilmaisemme niitä. Haasteena on ottaa tunteisiin etäisyyttä, jotta pystyisi kuitenkin toimimaan rationaalisesti ilman, että tunteet vievät kaiken vallan. Tunteiden ymmärtämisen edellytyksenä on, että pystyy ennakoimaan ja sietämään erilaisia tunteiden aiheuttamia reaktioita itsessä ja ympäristössä".

 

Tunteet eivät ole oikeita tai vääriä. Tunteet vain ovat.

 

 

 

 

Muutoksia toisensa perään- mitä tunteet siitä tykkäävät?

 

Minulla on ollut aikojen saatossa yli kaksikymmentä kotia. Olen työskennellyt lähes kymmenessä eri finanssialan toimijalla työurani aikana. Olen myös kokenut kaksi avioliittoa ja ihmissuhteita. Olen kokenut kolme hyvin vakavaa elämän kriisiä (avioero, irtisanoutuminen työelämästä ja oman lapsen joutuminen onnettomuus). Olen kasvattanut neljä lasta itsenäisiksi nuoriksi ja äitinä vasta olen kokenut tunteiden mylläkkää.

 

” Ihmiset, joilla on korkea tunneäly, ovat jämäköitä ja ilmaisevat itsensä suoraan. Heillä on myönteinen käsitys itsestään ja he ovat sosiaalisia. Tunneälyyn liitetään usein käsite optimismi, joka suojaa ihmisiä apatialta ja toivottomuudelta ja joka auttaa elämässä eteenpäin. (Goleman 2001, 56.)

 

Itse koin elämänkriiseissä suuria oivalluksia tunteiden ja toivon merkityksestä ja tärkeydestä. Valitsenko kriisissä uhrin vai sankarin roolin, se on oma valintani. On tärkeää pitää kiinni itsemääräämisoikeudesta ja elämänhallinnasta olosuhteista huolimatta.

 

 

 

Avoimet ja rehelliset tunteet - tie vapauteen

 

 

”Yksi tunteiden tunnistamista ja hyödyntämistä vaikeuttava asia on se, että tunteet vaihtuvat ja muuttuvat jatkuvasti ja niitä on usein monta päällekkäin. Tunteet kietoutuvat keskenään, jolloin niistä on vaikea saada selvää. Moni yrittää tukahduttaa tunteensa ja työntää ne pois. Tunteiden tukahduttaminen aiheuttaa kuitenkin lukuisia terveyshaittoja, jotka altistavat taas erilaisille sairauksille. Mainittakoon tässä esimerkkinä sydänsairaukset, muistiongelmat sekä sosiaalisen kanssakäymisen ongelmat." 

 

Eräs uravalmentaja yhdisti minuun sanan resilienssi-psyykkinen palautumiskyky.

Resilienssi on psyykkinen ominaisuus, jota toisilla on enemmän kuin toisilla. Jotkut selviävät monista vaikeista vastoinkäymisistä, joillekin pienimmätkin koettelemukset voivat olla liikaa. Minulla on ollut vastoinkäymisiä, jotka ovat olleet lähellä nujertaa minut. Mikä minut niissä on pelastanut?

 

Sanoisin, että elämänkriiseissä minut on pelastanut vahva sisäinen luottamus itseeni, loputon toivo, elämänhalu ja optimismi.

 

”Optimismi on opittu tapa, jota on helppo tartuttaa muihin ihmisiin. Optimisti ei tyydy siihen, mitä tavoittelee, vaan haluaa usein enemmän. Työyhteisössä tämä voi parhaimmillaan kannustaa ja motivoida ihmisiä tekemään enemmän. Haluan käsitellä optimismia toivon näkökulmasta, vaikkakin toivo on positiivisista tunteista ainoa, joka tapahtuu negatiivisten tunteiden aikana.” (Rantanen 2013, 293.)

 

Kiitollisuus on elämänasenne, jonka voi oppia. Usein emme ymmärrä, mitä meillä on, ennen kuin menetämme sen. Etenkin elämän kriisit opettavat kiitollisuutta ja anteeksiannon merkitystä. Tätä me opettelemme koko ikämme.

 

”Onko lasi puoliksi täysi vai puoliksi tyhjä”. Sen valitsee ihminen itse.

 

Tärkeä asia, mikä vaikuttaa muutoksesta selviämiseen on hyvä itsetuntemus. Sen eteen olen tehnyt hyvin paljon töitä. Olen tutustunut eri menetelmiin, tehnyt lukuisia testejä, lukenut itsetuntemukseen liittyviä psykologisia kirjoja. Etenkin olen vaalinut luontoyhteyttä, jota pidän kaikista tärkeimpänä itsetuntemuksen ja tunteiden hoitajana. Olen sekä käynyt kriisien yhteydessä puhumassa psykologilla. Avioeron jälkeen kävin pitkäkestoisen terapian. Terapia on paras sijoitus on sijoitus itseeni. Elän itseni kanssa lopun ikääni. Kun hoidan itseäni kuin parasta ystävää, autan samalla muita- parhaalla mahdollisella tavalla.

 

 

 

Muutoksesta selviytyminen ja tunteet

 

"Yksi inhimillisen elämän perusasioista on tutusta ja turvallisesta asiasta luopuminen. Syntyessään lapsi luopuu asteittain yhteydestä äitiin ja elämänsä varrella ihminen joutuu luopumaan monista asioista ja tuntemaan monenlaisia tunteita niihin liittyen. Selviytymisen kannalta olennaista on ympäristö, jossa ihminen elää ja toimii. Jatkuva tyytymättömyys, nykymaailmaan liittyvä kilpailu ja eriarvoisuus asettavat ihmiset jo lähtökohtaisesti hyvin erilaisille lähtöviivoille.

 

Toinen selviytymisen kannalta olennainen asia on elämänhistoria. Minkälainen tausta ja sen aiheuttama voimavara tai painolasti seuraa mukana ja minkälaisen painoarvon sille haluaa antaa. Näistä seuraavat tunteet ja muistot on hyvä läpikäydä, sillä niistä kumpuavien tunteiden tarkastelu ja läpikäyminen vahvistavat käsitystä siitä, mikä elämässä on vienyt nykyhetkeen.

 

Kolmas asia selviytymisessä on omat kyvyt ja niihin liittyvät toimintatavat. Omien voimavarojen ja vahvuuksien ja niistä seuraavien tunteiden tunnistaminen ja niiden analysointi auttavat selviytymisprosessissa olennaisesti. Ihmistä ohjaavat myös uskomukset ja asenteet. Uskomuksilla tarkoitetaan tässä tilanteessa yksilölle kiteytyneitä merkityssisältöjä, jotka määrittävät hänen toimintaansa joko positiivisesti tai negatiivisesti

 

Selviytymisen kannalta olennaista on se, kuinka hyvin ihminen ymmärtää identiteetin muotoutumisen ja muuttumisen uudessa tilanteessa. Kuinka tilanne koskettaa omanarvontuntoa tai käsitystä omasta itsestään. Tärkeää on myös ymmärtää, mitä suurempaa tavoitetta selviytyminen palvelee ja sitä kautta nähdä muutoksessa valoisia ja eteenpäin vieviä mahdollisuuksia.  (T. Isokorpi ym. 2001, 94.)

 

 

Muutokset kuormittavat ihmisten tunteita. Ne antavat mahdollisuuksia, mutta herättävät pelkoja. Nykyihminen ei pysty käsittelemään tunteita muutoksen vaatimalla tavalla, mutta toisaalta tunteiden logiikka ei etene todellisuuden vaatimalla tempolla. Tästä aiheutuu ristiriita, sillä lopulta ajattelussa on huomioitava se, mitä sydän vaatii. Viime aikoina on usein puhuttu työn imusta, jolla tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Työnimun osa-alueita ovat tarmokkuus, omistautuminen ja työhön uppoutuminen. Työn imusta puhuminen ohjaa keskittymään vain työn myönteisiin puoliin, jotka syntyvät siitä, että haasteita kohdataan onnistuneesti. Työnimun näkökulma ei kuitenkaan huomioi elämän negatiivisia puolia, eikä sitä, että maailma ei ole pysyvä. (Juuti ym. 2014a, 83.)”-Tunteiden merkitys asiakastyön johtamisessa

 

 

 

Toivo herää, kun tapahtuu jotain, mikä voisi viitata tilanteen paranemiseen jollakin aikavälillä. Toivon ydin on siinä, että asiat voivat olla paremmin. Toivo aktivoi ihmistä tekemään suunnitelmia ja työskentelemään kohti pieniäkin mahdollisuuksia. Toivon merkitys suorituskyvylle on suuri. Toivon seurauksena syntyy optimismi, joka muuttaa pienellä epäluulolla varustetun käsitteen positiivisemmaksi ja suuremmaksi. (Rantanen 2013, 293.)

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload