Johtaminen on yhä enemmän muutoksen johtamista. Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, mikä seurauksena yritystenkin on muututtava. Tunteiden hyväksyminen osana muutosprosessia on ainoa keino edesauttaa muutoksiin sopeutumista ja sitä kautta sitoutua uuteen tulevaisuuteen. Keskeistä onnistuneessa muutoksessa on se, että työntekijät voivat kokea hallinnan tunnetta ja sitä kautta voivansa vaikuttaa asioihin. (Kaski ym. 2005, 68).

 

 

 

”Menneiden vuosien esiintymisvalmennuksessa kouluttaja sanoi pankkiireille; olkaa nyt ” ihmisiä” älkää pönöttäkö, vaan näyttäkää tunteenne."

 

ONNELLISUUDEN VISIO

 

”Tärkeimmät asiat ensin. Visiomme on olla Kestävästi onnellisin yritys. Tavoite on valtava ja tiedostamme, että emme ehkä koskaan saavuta sitä. Tiedostamme myös, että ketään ei voi painostaa onnellisuuteen, eivätkä kaikki voi olla onnellisia.  Yrityksen tehtävä työnantajana on tehdä kaikkensa niiden asioiden eteen, mihin me voimme vaikuttaa. Näitä asioita ovat muun muuassa: työn merkityksellisyys, henkinen ja fyysinen hyvinvointi, työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen, itseohjautuvuuden mahdollistaminen, itsensä kehittäminen sekä ihmissuhteet työpaikalla.” -Vala Group

 

Tämä yritys on ymmärtänyt tunnetaitojen ja menestymisen yhteyden. Itseohjautuva yhteisö toimii, kun johtajuus ja arvot sekä työkulttuuri toimivat.

 

 

 

Tutkimuksia tunnetaidoista ja johtajuudesta

 

”Tutkimuksessa kävi ilmi, että tunteiden johtamisella on merkittävä vaikutus työhyvinvointiin, motivaatioon, sekä yrityksen tulokseen. Tunteisiin ei kuitenkaan kiinnitetä riittävästi huomiota, eikä niistä olla tarpeeksi tietoisia puhumattakaan siitä, että ymmärrettäisiin, mihin kaikkeen ne vaikuttavat.

Johtamisen ja esimiestyöskentelyn onnistumisen kannalta on olennaista, että tulevaisuudessa ihminen ja tunteet huomioidaan olennaisena osana yrityksen olemassaoloa ja menestymistä.”- Huisman, Katja (2017)

 

 

Tulevaisuudessa tunnetaidot tulevat olemaan välttämättömiä johtajuuden ja itsensä johtamisen taitoja meille kaikille. Siellä missä tekoäly, robotiikka ja automaatio tulevat auttamaan meitä vielä enemmän faktojen ja loogisten asioiden käsittelyssä, tunnetaidot kuten tunneäly, luovuus, hiljaisten signaalien lukeminen tai sosiaalisen kohtaamisen sääntöjen ymmärtäminen ja kognitiivinen joustavuus ovat arvokkaita.  Jos katsomme World Economic Forumin jokavuotista listaa tulevaisuuden tärkeimmistä työelämätaidoista, korostuvat niissä nimenomaan sellaiset toiminnot kuin luovuus, tunneäly ja innovointi. Nämä taidot vaativat tiedon pänttäämisen sijasta harjaantumista nimenomaan ajattelussa ja asenteessa

 

Tunnejohtamisen merkitys työpaikoilla on suuri. Työterveyslaitoksen (2015) tekemän tutkimuksen mukaan monet työpaikan ongelmat, kuten työn työn mielekkyyden vähyys, motivaatio- ongelmat, riittämättömyyden tunne ja eritasoiset työpaikkakiusaamiset johtuvat tunneongelmista, joihin ei ole osattu puuttua ajoissa. Tunteiden osaamisella ja niiden ymmärtämisella on suuri vaikutus työhyvinvointiin. Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan heikentyneen psyykkisen työhyvinvoinnin syitä ovat epäasiallinen kohtelu, epäoikeudenmukaisuus, kohtuuttomat työn vaatimukset, huono ilmapiiri ja tuen puute (TTL, 2015).

 

Mikael Saarisen (2012) tunneälyä koskevassa väitöskirjassa todetaan, että työyhteisöjen työhyvinvoinnin edistamiseksi parhaan tulokset saavutetaan silloin, kun vaikutetaan organisaation rakenteisiin lisäämällä joustavuutta, avoimuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Väitän, että suomalainen johtaminen perustuu pitkälle siihen, että johtajat teettävät järjestelmät kuntoon ja käyttävät niitä johtamisen apuvälineinä. Inhimillisyyttä ei juurikaan nosteta esille, saati kehitetä.

 

 

Toimialat ja tunnejohtaminen

 

Lähes kymmenessä finanssialan toimijan alaisuudessa asiantuntijatehtävissä työskennelleenä totean, että tunteiden näyttäminen ja revittely finanssialalla on epäammattimaista ja jos et halua näyttää oudolta linnulta on paras pitäytyä ”ammattiroolissa”, asiantuntevana ja korrektina. Onko tunnetaitojen tarve toimialakohtaista?

 

Hoitoalalla saattohoitokodin vapaaehtoisten kesäohjaajana halasin useaa vapaaehtoista ja juttelin jokaisen kanssa päästäkseni luottamukseen ja yhteyteen. Hyvinvointi-, Asahi- ja luonto-ohjaajana kiinnitän huomiota hyvän tunneilmaston luomiseen ja suunnittelen puitteet sopiviksi niin musiikin kuin valaistuksen ja muiden ympäristön asioiden osalta. Kiinnitän huomiota jokaisen ihmisen huomioimiseen ryhmässä, kokonaisuuden toimimiseen ja rauhalliseen tunnelmaan. Mitä yhteistä näissä kaikissa hyvin erilaisissakin työyhteisöissä on? Oli kyseessä finanssialan analyyttinen asiakaskohtaaminen, palaveri säätiön varainhankinta-asioissa, vastuullisuuspäällikön kohtaaminen yrityksen ympäristövastuuseen liittyen, Asahi kehonhuollon tai luonto-ohjauksen tapahtuma ryhmille,. kyse on ihmisten tunteista ja kohtaamisista, joita koemme vuorovaikutuksessa joka päivä. 

 

 

"On tärkeää tunnistaa tuen tarpeet varhain"

 

 

Suomessa johtajuus on edelleen vanhanaikaista ja tunnetaidot sekä tunneäly edelleen aliarvostettu ominaisuus työelämässä. Ihmiset uupuvat ja terveys pettää, osin puuttuvien johtajuuden tunnetaitojen puutteellisuuden myötävaikutuksesta. Entistä useampi nuori aikuinen jää Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen vuoksi. Tarvitaan mielenterveystaitoja työkaluna työyhteisön kuormittavuuden vähentämiseen. Jos ajatellaan nuoria aikuisia työelämässä, on tärkeää, että heidän esimiehillään olisi taitoja ja keinoja tukea alaisten mielenterveyttä. Johtamisen valintaedellytyksiin pitäisikin painottaa tunnetaitoja ja koulutuksiin pitäisikin lisätä mielenterveysosaamista

 

 

.”Tunneasioissa olemme lukutaidottomien tasolla. Meille on opetettu kaikenlaista piin neliöjuuresta ja hitto ties mistä, muttei sanaakaan sielusta. Me olemme pohjattoman tietämättömiä sekä itsestämme, että muista.” - Ingmar Bergman

 

 

Tunne on metakyky, josta riippuu muiden kykyjen tehokas käyttäminen.

 

Tunne on systeemi, joka kertoo meille, kuinka tärkeä jokin asia on (Åhman 2012, 230). Suonsivu (2012, 10.) määrittelee, että tunne on motivaatio, joka luo, säilyttää ja pitää yhdessä yksilöitä ja organisaatioita.

 

Åhmanin mukaan (2012) tunne koostuu fysiologisesta reaktiosta, aivojen aktivoitumisesta, subjektiivisesta kokemuksesta ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Tunteessa on monta vaihetta, jota jokaista voi johtaa. Ennen tilannetta voi vaikuttaa ajankohtaan, pohtimalla tilannetta jo ennalta, muuttamalla tilannetta jotenkin, sekä ohjaamalla tilannetta siihen suuntaan, mitä odottaa. Itse tilanteessa tulee hyväksyä vallitseva tunne, nimetä ja kuunneltava sitä. Tunnetilanteen jälkeen tulee arvioida, etääntyä, oppia, keskustella ja hyväksyä myös epäonnistuminen. (Åhman 2012, 240.)

 

Golemanin (1995) mukaan tunteet ohjaavat päätöksentekoa yhdessä järkevän mielen kanssa ja mahdollistavat ajattelun tai haittaavat sitä ratkaisevasti. Tunne on metakyky, josta riippuu, kuinka muiden kykyjen tehokas käyttäminen käyttäminen.

 

Tunteiden vaikutuksesta ihmiseen ja tulevaisuudenuskoon

 

Tunteet kertovat asioiden tärkeysjärjestyksestä, kuten myös siitä, miten ihminen edistyy ja onnistuu tavoitteissaan. Tunteet säätelevät energiatasoa ja auttaa suuntaamaan energiaa oikein. Innostus lisää energiaa, häpeä vastaavasti lamaannuttaa ja keskeyttää epäsuotuisan sosiaalisen tekemisen. (Rantanen 2011, 40)

 

.Tunteet yhdistävät ihmisen hänen tämän hetkiseen ydinolemukseensa, kun taas emootiot syntyvät menneisyyden opituista malleista. Emootio jää pyörimään mieleen kauan itse tunteen laukaisseen tapahtuman mentyä ohi. Esimerkkinä tästä on huolen tunne, joka leimahtaa, on hetken päällä ja häviää. Huolestumisen tunne auttaa toimimaan rakentavasti. Jos huolestumisen emootio jää päälle, se alkaa jäytämään mieltä ja lopulta alkaa viedä toimintavalmiutta ja elinvoimaa. (Nummenmaa 2010, 68.)

 

Tunteilla on vaikutus ajattelun nopeuteen tai hitauteen. Innostunut tai vihainen ihminen ajattelee nopeammin, kun taas masentunut ajattelee hitaammin. Tämä tieto on oleellista organisaation suorituskyvyn kannalta. Tuntemalla yksittäisten tunteiden vaikutusta suorituskykyyn, voidaan jo ennalta huomioida minkälaiset tunteet edistävät parhaiten organisaation tavoitteita. Tunteiden hyödyntämisen kannalta on synnytettävä jännite ja kuilu sen väliltä, mitä tunteista tiedetään ja mitä niistä haluttaisiin tietää. (Rantanen 2011, 65.)

 

Tunteilla on vaikutus siihen, kuinka ihminen näkee tulevaisuutensa. Innostuneen ihmisenelämä on täynnä mahdollisuuksia, kun taas alakuloisen elämä näyttää epätoivoiselta. Tunteilla on keskeinen rooli siinä, mitä muistiin jää. Tunteita herättäneet asiat jäävät muistiin herkästi ja yksityiskohtaisemmin ja voimakkaita tunteita kaikista parhaiten. Tämä olisi tärkeä muistaa erityisesti johtamisen kannalta, sillä negatiivisten asioiden huono käsittely tai käsittelemättä jättäminen voivat jättää muistikuvan, jonka seurauksena työn tuottavuus on jatkossa hankalaa.

 

Tunteiden kehittämisen tavoitteena on saada kaikki tarvittava tunnekapasiteetti käyttöön, oppia säätelemään ja muodostamaan omia tunnesiteitä, lisätä tilanteenlukutaitoa, välttää vastakkainasettelua ja sitä kautta mahdollistaa yhteistyötä. (Åhman 2012, 231.) Myönteisten tunteiden olemassaolo lisää organisaatiossa iloa, kiinnostusta, toivoa, inspiraatiota, kiitollisuutta, ylpeyttä, sekä kunnioitusta. Myönteisten tunteiden edistäminen on tärkeää, sillä ihmiset kiinnittävät luonnostaan enemmän huomiota kielteiseen ajatteluun ja tunteisiin.

 

"Tunteet eivät ole oikeita tai vääriä. Tunteet vain ovat."

 

Tunteiden hallinta ei tarkoita todellisten tunteiden kieltämistä, sillä huonotuulisuus voi olla myös motivaattori, joka voi muodostua luovuuden ja yhteishengen lähteeksi.Tutkijat ovat havainneet, että aivoissa ja immuunijärjestelmässä on viestikemikaaleja, jotka vaikuttavat runsaasti tunteita sääteleviin aivoalueisiin. Tunteet vaikuttavat voimakkaasti autonomiseen hermostoon, joka säätelee useita kehon toimintoja, kuten verenpainetta ja insuliinin eritystä. Toinen yhteys tunteiden ja immuunijärjestelmän välillä liittyy stressin aikana erittyviin hormoneihin. Yleisesti ottaen näiden hormonien tulva lamaannuttaa immuunijärjestelmän toimintaa. (Goleman 1995, 209.)

 

Ei voida määritellä, että yksi tunne olisi sen tärkeämpi tai arvokkaampi kuin muut, vaikkakin kaikilla tunteilla on tärkeitä vaikutuksia suorituskyvyn kannalta. (Rantanen 2013a, 48.)

 

 

”Nuoret ilmastojohtajat” ja tunnepyörteet

 

Tulevaisuuden johtajia sanotaan olevan esimerkiksi nuoret ”ilmastojohtajat”, kuten Greta Thunberg, jotka rohkeasti ovat esillä, altistavat tunteensa ja vaikuttavat ihmisiin tärkeällä sanomallaan välittäen maailmanlaajuista viestiä ilmastonsuojelun tärkeydestä etenkin tulevien sukupolvien hyväksi. Se mikä herättää tunteita yrityksien taloudellisen tavoittelun ohessa, tuo myös tuloksia tulevaisuudessa.

 

Edelläkävijyyttä on nähdä pidemmälle ja kestävästi ja ymmärtää ilmastovastuun kantamisen tuovan yritykselle myös kestävää taloudellista arvoa. Kuluttajat, sidosryhmät ja asiakkaat äänestävät tulevaisuudessaan jaloillaan, mikäli sosiaalinen ja yritys-ja ilmastovastuu eivät ole kunnossa muun taloudellisen vastuun ohessa. Yritysvastuun kantavat edelläkävijäyritykset ovat tulevaisuuden voittajia, niin sitoutuvan henkilöstön, asiakkaiden, sidosryhmien, rahoittajien kuin sijoittajienkin arvioissa.

 

Unileverin tj. Paul Polman muutti rohkeasti yrityksen tarkoitukseksi “tehdä kestävästä elintavasta jokapäiväistä”. Hän peruutti kvartaaliohjeistukset lyhyen tähtäimen kapitalismin likinäköisyyteen vedoten ja asetti tavoitteeksi myynnin tuplaamisen ja samaan aikaan ympäristövaikutusten puolittamisen. Viidessä vuodessa osakekurssikin on tuplaantunut. Ja ehti hän laittaa ‘yhteiskuntavastuu’ -terminkin pannaan. Siinä on tärkeä viesti: yritysvastuu ei ole mikään irrallinen saareke, vaan keskeinen osa koko bisnestä.

 

 

 

Muutos ja työyhteisöt

 

” Työelämä on viime vuosikymmenien aikana muuttunut radikaalisti, sillä muutosten vuoksi työn fyysinen kuormittavuus on vähentynyt ja henkinen ja sosiaalinen kuormitus lisääntynyt. Työnteon luonne on muuttunut hektisemmäksi ja kiireellisemmäksi. Tämän seurauksena negatiiviset tunteet, kuten henkinen pahoinvointi, väsymys ja ärtyneisyys ovat lisääntyneet. Pelko vakavasta työuupumuksesta, mielenterveyden ongelmista ja työpaikan menetyksestä rasittavat yhä enemmän työntekijöitä. Tätä länsimaisten yhteiskuntien työkulttuuria nimitetään narsistiseksi kulttuuriksi ja sen synty liittyy maailman epävarmuuden lisääntymiseen. Tämän seurauksena ihminen miettii, kuinka hän itse pärjää. Elinikäiset työ- ja parisuhteet eivät ole enää nykyaikaa, jolloin ihmisen ainoana vaihtoehtona on itsensä kehittäminen, elämänhallinnan parantaminen ja omien nautintojen maksimoiminen. Lopulta kaikki arvioidaan sen mukaan, kuinka paljon menestystä ja tyydytystä on kulloinkin odotettavissa. Itsekeskeisyys työyhteisössä syö tilan yhteisöllisyydeltä ja kuluttaa jokaisen voimavaroja. (Juuti ym. 2014a, 44

 

Jokaiselle organisaatiolle muodostuu vuosien saatossa organisaatiokulttuuri, joka määrittelee yrityksen sisäisiä ajattelu- ja toimintamalleja. Esimies vaikuttaa työpaikan tunnelmaan ja työpaikalla oleviin tunteisiin monella tavalla. Esimies kykenee määrittelemän työn ja toiminnan tavoitteita ja päämääriä muita paremmin. Hän edustaa myös toimintatapaa, jota työpaikalla arvostetaan. Esimiehen oikeudenmukaisuus ja epäoikeudenmukaisuus synnyttävät tunteita, joiden varaan johtaminen rakentuu. Esimiestyön onnistumista vaikeuttaa se, että hän edustaa useita eri tahoja, joiden takia työ voi olla tunteiden kannalta jopa ristiriitaista.” (Juuti ym. 2014a, 152)

 

Tunnetaidot ovat tärkeitä johtajille, joiden perimmäinen tarkoitus on saada työntekijät toimimaan paremmin ja tehokkaammin. Goleman sanoo, että työntekijät eivät irtisanoudu yrityksestä, vaan huonoista johtajista ja esimiehistä, joilla ei ole riittäviä sosiaalisia taitoja. (Goleman, Boyatzis & McKee 2002) Tunneäly ei tarkoita tunteiden valtaan joutumista tai sitä, että henkilö tai johtaja on mukava. Tunneälyä voidaan kuvata kyvyksi lukea vaistomaisia tuntemuksia. (Juuti 2007,129, 162). Johtajan on kyettävä huomioimaan henkilöiden yksilöllisyys ja erilaisuus, sekä kyettävä muuttamaan käyttäytymistään joustavasti tarpeen vaatiessa. Tunnetaitoiset ihmiset ovat paremmassa asemassa kaikilla elämänalueilla. Ihmiset, joiden tunnekyvyt ovat hyvin kehittyneet, ovat myös tyytyväisempiä elämäänsä ja muita aikaansaavempia, sillä heidän ajatustottumuksensa lisäävät tehokkuutta. Vastaavasti ihmiset, joilta tunneäly puuttuu, joutuvat jatkuvasti käymään omia, sisäisiä taistelujaan, eivätkä pysty ajattelemaan selkeästi tai keskittymään työntekoon. (Goleman 1995a, 57.)

 

Maailman muuttuessa ympärillä, johtajuudelta kysytään tunnetaitoja, tunneälyä ja vuorovaikutustaitoja. Tulevaisuuden johtaja antaa vastuun, keskustelee tunteista ja pystyy ihmisyys- ja tunneälytaidoillaan samaistumaan alaisiinsa. Keskusteleva työkulttuuri, joka antaa vastuuta sitä haluaville, antaa mahdollisuuden ketteryydelle ja työn merkityksellisyyden kokemiselle. Vastuun antaminen ja päätöksenteon matala kynnys tapahtuu jo rekrytoitaessa ihminen töihin. Johtajuus on vastuun jakamista ja luottamusta alaisiinsa. vastassa on ihminen.  Kyse ihmisten tunteista ja kohtaamisista, joita koemme vuorovaikutuksessa joka päivä.

 

 "On tärkeää tunnistaa tuen tarpeet varhain"

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload